Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjavat kissat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjavat kissat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. lokakuuta 2016

Kissavieras

Takashi Hiraiden Kissavieras johdattaa meidät Tokioon pieneen taloon, jossa elämä muuttuu, kun naapurin kissa aloittaa toistuvat vierailunsa. Kirjan kertoja on kolmekymppinen mies, kirjailija, joka työskentelee kotonaan vaimonsa tavoin.


Mitään kissaihmisiä ei pariskunta aluksi ole, mutta Chibiksi kutsutun kissan päivittäiset vierailut saavat heidät sellaisiksi muuttumaan. Kissan touhujen ohella teos kuvaakin hyvin hienovaraisesti päähenkilön ja hänen vaimonsa parisuhdetta. Mielentilat kuvataan useinkin suhtautumisessa kissavieraaseen.

Chibi saattoi tulla ja mennä joustavasti, syödä reilusti ja nukkua kunnolla, ja niin raja sen kodin ja naapurin välillä alkoi vähitellen hämärtyä. Nyt se tuli käymään ja se on mennyt kotiinsa -tyyppiset ilmaisut alkoivat väkisinkin vaihtua muotoon nyt se tuli kotiin ja se meni käymään muualla.

Teos on verkkainen. Se keskittyy tarkkoihin havaintoihin pienistä yksityiskohdista. Toisaalta kuitenkin tutuksi tulevat teemat vuokranantajan ikääntymisen tuomista ongelmista asuntomarkkinoiden muuttumiseen ja arkkitehtuurin saloihin. Teoksessa kuvattuun puutarhaan tekisi mieli piiloutua

Toisinaan, kun kuljeskelimme yhdessä Chibin kanssa puutarhassa, aalto kulki koko sen ruumiin läpi kuin se olisi tuntenut koko ympäristön vahvasti sisimmässään. Se pinkoi täyttä vauhtia koko pihan ympäri kuin järkensä menettäneenä ja kiipesi sitten korkealle puuhun. 

Tämän teoksen sisällytän Kirjavat kissat -lukuhaasteeseen.


torstai 25. elokuuta 2016

Kissamainen lukuhaaste

Katastrofaalinen lukukesä on takana. Luin ehkä kaksi kirjaa normaalin kahdenkymmenen sijaan. Oli niin paljon muuta - juhlia, joita edelsivät viikkokausien valmistelut, väsymys, kesä. Kansojen juurilla lukuhaastekin oli ja meni. Luin kyllä Robert Crottetin Kuun metsän, mutta eipä tullut siitäkään kirjoitettua.

Kaipuu kirjojen pariin on ollut kova, ja onneksi siihen on lääkettä. Varauksia napsahtelee noudettavaksi. Ilmoittauduin myös mukaan uuteen lukuhaasteeseen  - Kirjavat kissat -haasteeseen. Jouduin nimittäin viime talvena luopumaan kissastani (toki se pääsi hyvään kotiin), ja ikävä on kova. Katsotaan, kuinka monta kissakirjaa saan haasteeseen luettua. Tällä hetkellä autossa pyörii äänikirjana Lars Keplerin Vainooja, josta ei taida kissaa löytyä.