Muita lukuhaasteita vuodelta 2019

Helmet-lukuhaasteen sain kunnialla suoritetuksi, mutta muissa vuoden 2019 haasteissa tulokset jäivät laihoiksi.

Mennään metsään - lukuhaasteeseen 2019! osallistun seuraavilla teoksilla:

1) J.P. Koskinen: Tulisiipi

Päähenkilö Kaarle menee teoksessa metsään ja löytää sieltä jotakin, mikä ei jätä hänen mieltään rauhaan koko loppuelämän aikana.

2) Mikko Kamula: Tuonela

Matkat Etelä-Savon tiettömissä maisemissa ovat pitkät. Vesiteitse pääsee, mutta pakko on myös patikoida tai hiihtää päiväkausia ikiaikaisissa metsissä.

3) Ville Kuronen: Ei kuu kuule, ei päivä näe

Maaseudun miehet pistivät -50-luvulla kintaat ja nahkarukkaset ja lähtivät savotoille tienuuseen. Niin myös Ville Kurosen teoksessa. Perheen poika ajelee tukkilastissa reellä vielä metsäänkin, kun ei osaa ohjastaa hevostaan alamäessä.

4) Olli Jalonen: Taivaanpallo

Pikku-Angus kiipeää puuhun tekemään muistiinpanoja taivaankappaleiden liikkeistä vielä vuosia Kelleyn vierailun jälkeen.

Taimikonhoitajaksi taisin jäädä tässä haasteessa.

Kirjahyllyn aarteet -haasteeseen sain luettua hyllystäni kaksi teosta (ei lasketa, kuinka monta uutta tuli tilalle). Luetut teokset ovat Arnaldur Indridasonin Petsamo ja Teemu Keskisarjan Saapasnahkatorni - Aleksis Kiven elämänkertomus.

#runo19 -haasteeseen sain luettua vain yhden runoteoksen - Claes Anderssonin teoksen Maanalainen näkötorni. Teoksesta poimin seuraavat säkeet:

"Kätkeydyn kellariin,  jotta en
unohtaisi näköalaa".

Kirjahyllyn aarteita

Osallistun tänä vuonna näköjään useampaankin lukuhaasteeseen. Helmet-lukuhaastetta jatkan lähes entiseen tapaan. Luen ja sen jälkeen katson, mihin kohtaan teos sopisi. Vanhoista tavoistani poiketen olen kuitenkin jo pariin kohtaan laittanut suunnitelmia. 

Mennään metsään - ja runohaasteen ohella osallistun Kirjasähkökäyrän Main emännöimään Kirjahyllyn aarteet -haasteeseen. Olen viime vuosina karsinut kirjojen ostamista, mutta vielä löytyy hyllystä lukemattomia aarteita. Pinosin kiinnostavimmat. Jospa noista muutaman saisin luettua - Aleksis Kivi -kirjat ja Hugo Simbergin nyt ainakin. 

Tundran lumoissa

Olin tänä vuonna mukana Sheferijm - Ajatuksia kirjoista! -blogin Tundran lumoissa -lukuhaasteessa. Inhoan pakkasta ja olen todellinen kesän lapsi, joten ei olekaan yllätys, että jäin haasteessa tasolle Vähäinen pakkasensietokyky - et juuri uskaltaudu ulos pakkassäällä. Haasteeseen sopivia kirjoja luin kaksi, vaikka koko vuoden luettujen kirjojen määrä on seitsemänkymmenen tienoilla.

Luetut teokset ovat Eowyn Iveyn Maailman kirkkaalle laidalle, josta olen kirjoittanut täällä, sekä Ulla-Lena Lundbergin iki-ihana Linnunsiivin Siperiaan, josta postaus täällä.

Kolmas teos, joka haasteeseen olisi ehkä sopinut, on Martina Haagin Olin niin varma meistä, jossa päähenkilö on osan aikaa Pohjois-Ruotsin erämaassa. En ollut kuitenkaan varma, sopiiko teos haasteeseen, joten jätin pois. Eipä tuo teos olisi minua nostanut tasolta toiselle.

Kiitos haasteesta!

Helmet-lukuhaaste

Helmet-lukuhaaste on nyt suoritettu. Kirjoista postaaminen jäi hurjan työsyksyn jalkoihin.

Luettu 50/50

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis Pertti Lassila: Kesän kerran mentyä
2. Kirjablogissa kehuttu kirja Marja Björk: Poika
3. Suomalainen klassikkokirja Minna Canth: Salakari 
4. Kirja lisää hyvinvointiasi Tommy Hellsten: Pysähdy - olet jo perillä: 12 oivalluksen polku
5. Kirjassa liikutaan luonnossa Lars Kepler: Kaniininmetsästäjä
6. Kirjassa on monta kertojaa Paula Hawkins: Tummiin vesiin
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja Elena Ferrante: Loistava ystäväni
 8. Suomen historiasta kertova kirja Petri Tamminen: Suomen historia
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis Olivier Bordeaut: Tule takaisin, Mr. Bojangles
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja Peter Franzén: Särkyneen pyörän karjatila
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja Ian McEwan: Amsterdam
13. Kirja "kertoo sinusta" Kristiina Vuori: Filippa
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella Jessie Burton: Nukkekaappi
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen Nadja Sumanen: Terveisin Seepra
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista Erika Vik: Seleesian näkijä
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa Haruki Murakami: Rajasta etelään, auringosta länteen
19. Yhdenpäivänromaani Markku Pääskynen: Tämän maailman tärkeimmät asiat
 20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö Riitta Jalonen: Kirkkaus
21. Sankaritarina Affinity Konar: Elävien kirja
22. Kuvitettu kirja Ulla-Lena Lundberg: Herttuatar ja kapteenin vaimo
23. Käännöskirja Kate Atkinson: Elämä elämältä 
24. Kirjassa selvitetään rikos Arnaldur Indridason: Muistin piinaamat
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole Amélie Nothomb: Nöyrin palvelijanne
26. Sukutarina Julian Fellowes: Belgravia
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja Anni Kytömäki: Kivitasku
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan Mikael Niemi: Aivot pellolle
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia Rosa Liksom: Everstinna
30. Kirjan nimessä on tunne Paul Gill: Hollywoodin rakkaustarinoita
31. Fantasiakirja Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta Sadie Jones: Kotiinpaluu
33. Kirja kertoo Intiasta Mikael Bergstrand: Omenalaakson guru
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla
35. Kirjan nimessä on erisnimi Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
36. Elämäkerta tai muistelmateos Timo Kangasluoma: Marco Hietala - Ruostumaton
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta Jo Nesbö: Jano
38. Kirjassa mennään naimisiin Ayad Akhtar: Appelsiinikuorten katu
39. Ikääntymisestä kertova kirja Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä Antonio Tabucchi: Taivaanranta 
41. Kirjan kannessa on eläin Samuel Bjørk: Yölintu
42. Esikoisteos Suvi Piiroinen: Pahaa parempi
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään Tess Gerritsen. Luutarha
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta Seita Vuorela: Lumi
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja Enni Mustonen: Ruokarouva
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja M.L. Stedman: Valo valtameren yllä
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit Tuula-Liina Varis: Huvila
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän Pirjo Hassinen: Ennustaja
49. Vuoden 2017 uutuuskirja Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja Sini Helminen: Kaarnan kätkössä

Muita: 
 
Kati Hiekkapelto: Suojattomat 
Claudie Gallay: Tyrskyt
Camilla Läckberg: Noita 
Karin Brunk Holmquist: Pieni potenssipuoti 
Jukka Behm: Pehmolelutyttö  
Reko Lundán: Rinnakkain
Jan-Philipp Sendker: Sydämen ääntä ei voi unohtaa
Jan-Philipp Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus

Lyhyt katsaus luettuun

Reilut pari viikkoa sitten selkänikamani murtui mäenlaskussa liikuntapäivänä, enkä ole jaksanut kipuilultani blogata. Lukenut kuitenkin olen. Ennen tapaturmaa vietin mieheni kanssa mukavan loman Amsterdamissa. Matkalukemisina minulla oli sattumalta teemaan sopiva lukupiirin kirja, Ian McEwanin Amsterdam sekä lentokentältä napattu Hjort & Rosenfeldtin Tunturihauta. Amsterdam-teokselta odotin enemmän, lupasihan takakansi mustaa huumoria. Kirja alkaa herkullisesti Molly Lanen hautajaisista, jossa on koolla aviomiehen lisäksi lukuisa joukko naisen entisiä rakastajia. Teos ei kuitenkaan niinkään kietoudu Mollyn ympärille, vaan kertoo kahden miehen, Vernonin ja Cliven, kummallisesta ystävyydestä ja vallankäytöstä. Ian McEwanilta olen aiemmin lukenut Sovituksen, josta pidän paljonkin.

Tunturihauta-dekkarin pohjaksi olisi kannattanut lukea sarjan edeltävät osat Mies joka ei ollut murhaaja sekä Oppipoika. Näin olisi ymmärtänyt taustoja rikospsykologi Sebastian Bergmanin käyttäytymiselle. Kaikesta huolimatta teos vetäisi mukaansa. Ketäpä ei kiinnostaisi olla mukana selvittämässä Jämtlannista löytyvän joukkohaudan salaisuutta. Mitä tekemistä hollantilaisella kadonneeksi julistetulla pariskunnalla on tunnistamattoman perheen kanssa? Miksi palaneesta autosta löytyi vuosia sitten nainen, jota ei ole olemassakaan?

Erika Vikin tuore fantasiateos Hän sanoi nimekseen Aleia sen sijaan tuli minulle kirjastosta pitkän jonotuksen jälkeen. Olen melko untuvikko fantasian lukijana. Se on ollut genre, jota olen kartellut. Siri Pettersenin Korpinkehät-sarjan myötä olen tullut avoimemmaksi lajin suhteen. Vikin teos alkaa klassisesti: nuori tyttö raahautuu viimeisillä voimillaan lumimyräkässä susien ahdistelemana portille, josta hänet löytää talon isäntä, kartanpiirtäjä ja tutkimusaseman johtaja  Corildon Ma'Bathae. Toivuttuaan tyttö kertoo nimekseen Aleia. Hän ei muista mitään, eikä ole varma edes nimestään. Tyttö on ihminen, muttei ehkä täysin vailla maagisia voimia. Corildon taas on seleesi, mies, jolla on harvinaisen tarkat aistit. Yhdessä he lähtevät kohti Seleesiaa selvittämään Aleian salaisuutta. Teos aloittaa Kaksoisauringot-trilogian, joka pitänee lukea loppuun. Teoksessa ei mässäillä magiikalla, siinä on toimintaa ja rakkauttakin. Miljöön kuvauksessa ja joissakin tapahtumissa on paljon westerneille tyypillistä piirteitä. Voin jo kuvitella teoksen filmattuna.

Viimeisin sairasvuoteella lukemani teos on L.M. Stedmanin Valo valtameren yllä. Kiinnostuin tarinasta, kun luin teoksen pohjalta tehdystä elokuvasta, jota en ole vielä nähnyt. Teoksen päähenkilö on ensimmäisen maailmansodan kauhuista toipuva Tom Sherbourne, joka pestautuu vartijaksi kaukaiselle majakalle. Tom viihtyy saarella hyvin yksin, mutta ei kuitenkaan voi vastustaa Isabelia, rehtorin tytärtä mantereelta, ja pian idylli on täydellinen. On mies, vaimo, myrskyävä meri ja valo meren yllä. Kun rantakivikossa on kolme pientä ristiä, rantaan ajautuu vene, jossa on pieni vauva ja kuollut mies. Kerronnan suunta muuttuu. Pidin eniten teoksen alkupuolesta, jossa kuvataan Tomin aikaa yksin saarella, Australian rannikon karuutta, meren pauhua ja tuulen tuiverrusta. Teoksen loppupuolella on paljon sälää.

Kuva San Sebastianista muutaman vuoden takaa. Mies tuntematon.

Sata suomalaista 2017 -kulttuurihaaste

Pomppivan ponin majatalosta nappasin kiinnostavan mutta melko työlään kulttuurihaasteen Sata suomalaista. Tavoitteena  on postata sata kertaa tänä vuonna suomalaiseen kulttuuriin liittyen. Katsotaan, miten naisen käy.